Raha on ollut olennainen osa kaupankäyntiä Suomessa jo tuhansien vuosien ajan. Ennen rahan käyttöönottoa kaupankäynti perustui vaihtokauppaan, jossa käytettiin esimerkiksi turkiksia ja suolaa.
Keskiajalla rahankäyttö lisääntyi Ruotsin vallan myötä, ja ensimmäiset ruotsalaiset pennit ilmestyivät 1200-luvulla. Venäjän vallan aikana Suomi sai oman rahayksikkönsä, markan, vuonna 1860. Itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen markka säilyi käytössä, vaikka se devalvoitiin useita kertoja.
Vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan unioniin, ja euro otettiin käyttöön vuonna 2002, jolloin markka jäi historiaan. Nykyään euro on Suomen virallinen valuutta, mikä on tuonut taloudellista vakautta ja helpottanut kaupankäyntiä Euroopan maiden kanssa.
Rahan historia Suomessa
Raha on ollut osa ihmisten välistä kaupankäyntiä ja taloutta tuhansia vuosia. Suomessa rahan historia on monivaiheinen ja ulottuu aina rautakaudelle asti. Tässä katsauksessa käymme läpi rahan kehitystä Suomessa eri aikakausina.
Varhaiset vaiheet
Ennen rahan käyttöönottoa Suomessa kaupankäynti tapahtui pääasiassa vaihtokaupan muodossa. Tärkeimpiä vaihdannan välineitä olivat turkikset, suola, viljat ja muut hyödykkeet. Ensimmäiset merkit rahasta Suomessa liittyvät viikinkiaikaan, jolloin käytössä olivat erilaiset ulkomaiset kolikot, kuten arabialaiset dirhemit ja saksalaiset pennit.
Keskiaika
Keskiajalla Suomessa alkoi liikkua enemmän rahaa, erityisesti Ruotsin vallan aikana. Ensimmäiset Suomessa lyödyt kolikot olivat ruotsalaisia pennejä, joita käytettiin 1200-luvulla. Myöhemmin, 1400-luvulla, käytössä oli myös eurooppalaisia hopearahoja, kuten Lübeckin ja Tallinnan kolikkoja. Raha alkoi vakiintua kaupankäynnissä ja verotuksessa, mikä osaltaan edisti taloudellista kehitystä.
Ruotsin vallan aika
Ruotsin vallan aikana (n. 1150–1809) Suomessa käytettiin Ruotsin valtakunnan rahaa. 1600-luvulla ruotsalainen raha oli pääasiassa hopeapohjaista. Ruotsin rahan käyttö jatkui aina siihen asti, kun Suomi liitettiin Venäjään vuonna 1809.
Venäjän vallan aika
Suomen ollessa osa Venäjän keisarikuntaa (1809–1917) rahajärjestelmä muuttui. Vuonna 1860 Suomi sai oman rahayksikkönsä, markan, joka korvasi aiemmin käytetyt ruotsalaiset kolikot. Suomen markka sidottiin hopeaan, ja myöhemmin kultaan, mikä vakautti maan rahatalouden. Markka oli merkittävä askel kohti Suomen rahallista itsenäisyyttä.
Itsenäisyyden aika
Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 markka säilyi maan rahayksikkönä. Toisen maailmansodan jälkeen markka devalvoitiin useita kertoja taloudellisen epävakauden vuoksi. 1960-luvulla markasta tehtiin uusi valuuttauudistus, jossa vanhat markat korvattiin uusilla markoilla suhteessa 100:1. Tämä uudistus yksinkertaisti rahajärjestelmää ja helpotti taloudenhallintaa.
Euroon siirtyminen
Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, mikä loi perustan valuutanvaihdokselle. Vuonna 1999 Suomi otti käyttöön euron tilivaluuttana ja siirtyi täysin euroon käteisvaluuttana vuonna 2002. Suomen markka jäi historiaan, ja eurosta tuli maan virallinen valuutta. Euroon siirtyminen toi mukanaan vakautta ja helpotti kaupankäyntiä muiden Euroopan maiden kanssa.
Aikajana
100-luku: Ensimmäiset kolikot Suomessa
800-1100: Vaihtokauppa yleistä, ulkomaisten kolikoiden käyttö alkaa.
1200-luku: Ruotsalaiset pennit käytössä Suomessa.
1400-luku: Eurooppalaiset hopearahat käytössä kaupankäynnissä.
1600-luku: Ruotsin hopearahat vallitsevia.
1809: Suomi liitetään Venäjään, rahajärjestelmä muuttuu.
1860: Suomen markka otetaan käyttöön.
1917: Suomen itsenäistyminen, markka säilyy rahayksikkönä.
1963: Markan uudistus (1 uusi markka = 100 vanhaa markkaa).
1995: Suomi liittyy Euroopan unioniin.
1999: Euro otetaan käyttöön tilivaluuttana.
2002: Eurosta tulee Suomen virallinen käteisvaluutta.
Erilaiset rahat Suomessa
Suomessa käytetään rahana käteistä eli seteleitä ja kolikoita.
Käteinen
Käteinen viittaa fyysiseen rahaan, kuten kolikkoihin ja seteleihin, joita käytetään maksuvälineenä. Se mahdollistaa suoran ja välittömän rahansiirron ilman sähköisiä välineitä. Käteinen nykypäivänä voidaan ymmärtää ei-digitaalisena valuuttana.
Setelit
Seteli on paperista tai muovista valmistettu maksuväline, jolla on tietty arvo. Suomessa käytössä ovat eurosetelit 5 €, 10 €, 20 €, 50 €, 100 €, 200 € ja 500 €.
Kolikot
Kolikot ovat metallisia maksuvälineitä, joita käytetään pienempien summien maksamiseen. Suomessa käytössä ovat eurokolikot 1, 2, 5, 10, 20 ja 50 senttiä sekä 1 € ja 2 €.
Suomen vanhat rahat
Suomen rahahistoria sisältää muutamia erilaisia maksuvälineitä. Näistä tunnetuimmat ovat Markka, Rupla, Riikintaalerit ja oravannahat.
Markka
Markka oli Suomen rahayksikkö vuosina 1860–2002. Se otettiin käyttöön Venäjän vallan aikana ja säilyi itsenäisessä Suomessa. Markka-seteleitä olivat muun muassa 1 markka, 5 markkaa, 10 markkaa, 20 markkaa, 50 markkaa, 100 markkaa, 500 markkaa ja 1000 markkaa. Kolikoita olivat 1 penni, 5 penniä, 10 penniä, 25 penniä, 50 penniä, 1 markka, 5 markkaa ja 10 markkaa.
Rupla
Rupla oli Venäjän keisarikunnan virallinen rahayksikkö, joka oli käytössä myös Suomessa Venäjän vallan aikana 1809–1917. Rupla-seteleitä olivat 1 rupla, 3 ruplaa, 5 ruplaa, 10 ruplaa, 25 ruplaa, 50 ruplaa ja 100 ruplaa. Kolikoita olivat 1 kopekka, 5 kopekkaa, 10 kopekkaa, 20 kopekkaa, 50 kopekkaa ja 1 rupla.
Ruotsin riikintaalerit
Riikintaalerit olivat Ruotsin valtakunnan virallinen raha 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa, käytössä myös Suomessa. Riikintaaleri-seteleitä olivat 1 riikintaaleri, 2 riikintaaleria, 5 riikintaaleria ja 10 riikintaaleria. Kolikoita olivat 1 äyri, 2 äyriä, 4 äyriä, 8 äyriä ja 1 riikintaaleri.
Oravannahkakauppa ja turkikset
Oravannahkakauppa viittaa vaihtokauppaan, jossa käytettiin oravannahkoja maksuvälineenä ennen rahan yleistymistä Suomessa. Oravannahat toimivat käytännössä vaihdon välineinä eikä varsinaisia seteleitä tai kolikoita ollut, mutta niiden arvo määrittyi vaihdettavan tavaran mukaan.