Raha on vaihdon väline, laskentayksikkö ja arvon säilyttäjä, joka on yleisesti hyväksytty maksuna tavaroista ja palveluista sekä velkojen takaisinmaksusta. Raha on omaisuutta ja valuutta. Rahan ylivoimaisesti tärkein ominaisuus on toimia maksutapana. Muut tärkeät ominaisuudet ovat arvon mittaaminen ja arvon säilyttäjä. Nykyisin raha on velkaa: sitoutumus, että joku maksaa tulevaisuudessa sitoutumuksensa.
Rahan rooli on kaupan ja taloudellisen toiminnan helpottaminen. Aluksi aineelliset hyödykkeet, kuten karja tai vilja, toimivat ensisijaisena kaupan välineenä. Ajan myötä sivilisaatiot omaksuivat jalometalleja, erityisesti kultaa ja hopeaa, niiden luontaisen arvon vuoksi ja siirtyivät metallirahaan.
Jalometallien jälkeen tuli paperivaluutat. Paperivaluutat on valtion liikkeelle laskemia seteleitä, jotka edustaa lupausta maksaa haltijalle määrätty summa. Paperivaluutan jälkeen tuli digitaalinen ja sähköinen raha.
Rahatyyppejä ovat hyödykeraha, jolla on luontaista arvoa; edustava raha, jonka taustalla on fyysinen hyödyke; ja fiat-rahaa, jota ei tueta fyysisellä hyödykkeellä vaan luottamuksella liikkeeseenlaskijaviranomaiseen.
Rahan luominen on ensisijaisesti keskuspankkien tehtävä. Keskuspankki lyö kolikoita, painaa seteleitä ja tekee sähköisiä saldoja kuvaavia digitaalisia merkintöjä.
Rahan turvallisuutta tukee luottamus rahoituslaitoksiin ja valtiontakauksiin, mutta se kohtaa haasteita inflaatiosta, väärennöksistä ja kyberuhkista.
Rahan tulevaisuus menee digitalisaatioon. Kryptovaluutat digitaalinen raha ja mobiilimaksaminen yleistyy. Digitalisaatio lupaa parempaa tehokkuutta maksamisessa, mutta tuovat myös uusia haasteita sääntelyyn ja turvallisuuteen.
Rahan historia
Rahan historia on heijastus ihmiskunnan kehityksestä kaupan ja talouden käytännöissä.
Aluksi vaihtokauppajärjestelmät – eli tuotteiden tai hyödykkeiden vaihto toisiin tuotteisiin – mahdollistivat tavaroiden ja palvelujen suoran vaihdon. Vaihtokaupan rajoitusten vuoksi useat kulttuurit alkoivat itsenäisesti käyttää hyödykkeitä, kuten viljaa, karjaa ja lopulta jalometalleja universaalina vaihdon välineenä.
Kolikot keksittiin Lyydiassa noin vuonna 600 eaa. Kolikot merkitsi merkittävää kehitystä, joka standardoi maksamista. Kolikoiden jälkeen Kiinassa syntyi paperivaluutta 800-luvulla lupauksena maksaa haltijalle vaadittaessa jalometalleilla, mikä helpottaa kauppaa. 1900- ja 2000-luvuilla otettiin käyttöön digitaaliset tapahtumat ja kryptovaluutat, jotka mullistavat rahan käsitteen poistamalla fyysisen vaihdon tarpeen.
Rahan aikajana:
- Ennen 600 eaa.: Varhaisissa ihmisyhteiskunnissa vallinneet vaihtokauppajärjestelmät.
- 600 eaa.: Kolikkoa käytettiin ensimmäisen kerran Lyydiassa.
- 800-luku: Paperivaluutta otettiin käyttöön Kiinassa.
- 1600-luku: Euroopan ensimmäisten keskuspankkien perustaminen.
- 1668: Ruotsin valtionpankki eli Sveriges riksbank perustettiin – maailman ensimmäinen keskuspankki.
- 1694: Englannin keskuspankki perustettiin.
- 1800-luku: Markka, Suomen valuutta ennen euroa, otettiin käyttöön vuonna 1860.
- 1999: Suomi ottaa euron käyttöön valuutakseen, ja fyysiset eurosetelit ja -kolikot tulevat liikkeeseen vuonna 2002.
- 2000-luvun alku: Sähköinen pankkitoiminta ja digitaaliset tapahtumat alkavat ottamaan valtaa.
- 2000-luku: kryptovaluuttojen ja digitaalisten lompakoiden markkinoille tulo.
Rahan merkitys
Raha toimii peruselementtinä nykyaikaisissa talouksissa, mikä helpottaa tavaroiden ja palvelujen vaihtoa toimimalla yleismaailmallisena välineenä. Sen lisäksi, että se toimii transaktion välineenä, se toimii laskentayksikkönä, joka tarjoaa yhteisen mittarin tavaroiden ja palvelujen arvostamiselle, ja arvon säilyttäjänä, jonka avulla yksilöt voivat säästää ja lykätä kulutusta ajan myötä. Rahan keskeinen tarkoitus on yksinkertaistaa ja turvata kaupan, arvonmäärityksen ja varallisuuden säilytys.
Tehtävät
Rahan tehtävät ovat:
- Vaihdon väline: Helpottaa transaktioita poistamalla vaihtokauppajärjestelmien tehottomuudet.
- Laskentayksikkö: Tarjoaa yhteisen mittarin tavaroiden ja palveluiden hinnoittelulle.
- Arvon säilyttäminen: Antaa yksilöille mahdollisuuden säästää ostovoimaa tulevaa käyttöä varten.
- Maksulykkäys: Mahdollistaa velkojen maksun yhteisessä yksikössä ajan mittaan.
- Varallisuuden siirto: Helpottaa ostovoiman siirtoa yksilöiden ja yhteisöjen välillä sukupolvien välillä tai talouden sisällä.
- Investointityökalu: Käytetään sijoittamiseen omaisuuteen, yrityksiin ja muihin ajoneuvoihin tuottoa odotettaessa.
- Taloushallinnon välineet: Välttämätön budjetointiin, taloussuunnitteluun sekä menojen ja tulojen hallintaan.
- Talouspolitiikan väline: Hallitukset ja keskuspankit käyttävät rahapolitiikan välineitä (kuten tarjonnan sopeuttamista) vaikuttaakseen talousolosuhteisiin.
- Globaalin kaupan edistäjä: Helpottaa tavaroiden ja palveluiden vaihtoa kansainvälisten rajojen yli.
- Taloudellisen arvon indikaattori: Auttaa määrittämään tavaroiden, palveluiden ja omaisuuden markkina-arvoa.
Mistä raha tulee?
Erilaiset rahat tulee eri lähteistä:
Hyödykeraha tule fyysisten esineiden, kuten kullan, hopean tai jopa simpukankuorten ja karjan luontaisesta arvosta.
Metallikolikot tuli hallitsijoilta, jotka löivät kolikoita jalometalleista. Kolikon arvo heijasti yleensä metallipitoisuuden arvoa. Myöhemmin nimellisarvon käsite hyväksyttiin, mikä salli kultaa ja hopeaa vähemmän arvokkaiden metallien käytön.
Paperiraha: Alun perin paperiraha edusti lupausta maksaa haltijalle vaadittaessa tietty määrä kultaa tai hopeaa liikkeeseenlaskijan varannoista. Se oli kätevämpi tapa kuljettaa ja siirtää suuria määriä omaisuutta ilman metallien fyysistä taakkaa. Keskuspankit ja hallitukset laskivat liikkeeseen nämä setelit, jotka ovat kehittyneet nykyään käytettäväksi fiat-rahaksi.
Fiat-raha: Nykyaikainen paperivaluutta ja kolikot ovat fiat-rahaa, mikä tarkoittaa, että niillä ei ole itseisarvoa tai niillä ei ole jalometallivarantoja, mutta hallitus on julistanut ne laillisiksi maksuvälineiksi. Arvo syntyy luottamuksesta hallitusta ja taloutta kohtaan, ja sitä hallitsevat keskuspankit, jotka säätelevät rahan tarjontaa.
Pankkiraha: Suurin osa nykyään liikkeessä olevasta rahasta on itse asiassa pankkirahaa, jota edustavat pankkitilien saldot. Se luodaan lainaamalla osa talletuksista. Keskuspankki vaikuttaa tähän luomiseen myös rahapolitiikan ja sääntelyn kautta.
Erilaiset rahat
Erilaisia rahojen muotoja ovat käteinen eli setelit ja kolikot, sekit ja digitaalinen raha.
Käteinen
Käteinen on valtion keskuspankin liikkeeseen laskemaa fyysistä rahaa, mukaan lukien kolikot ja setelit. Se edustaa tiettyä rahallista arvoa ja sitä käytetään tavaroiden ja palvelujen vaihdon välineenä. Käteinen mahdollistaa konkreettisia tapahtumia ilman maksujärjestelmiä.
Poistuuko käteinen tulevaisuudessa? Käteisen tulevaisuus
Käteisen tulevaisuus on epävarma, ja trendit osoittavat siirtymistä kohti digitaalisia maksuja ja kryptovaluuttoja. Eli käteinen tullee poistumaan tulevaisuudessa, mutta tuskin hyvinkään pian. Käteisen käyttö on laskussa, mutta se on edelleen tärkeä yksityisyyden ja kestävyyden kannalta digitaalisten järjestelmien vikojen aikana.
Setelit
Paperiraha tai setelit ovat keskuspankin liikkelle laskemia painettuja seteleitä Setelit edustavat hallituksen lupausta maksaa haltijalle setelin määräisen arvon.
Kolikot
Samoin kuten paperiraha kolikot ovat keskuspankin liikkelle laskemia. Kolikot ovat metallisia rahamuotoja. Niitä on eri arvoisia, ja niitä käytetään setelien rinnalla jokapäiväisiin asioihin ja pieniin ostoihin.
Sekit
Sekit ovat kirjoitettuja, päivättyjä ja allekirjoitettuja maksuvälineitä, jotka ohjaavat pankin maksamaan tietyn summan rahaa kirjoittajan tililtä shekissä mainitulle henkilölle tai yhteisölle.
Digitaalinen raha
Digitaalisella rahalla tarkoitetaan sähköisiä varoja tai valuuttoja, joita käytetään tapahtumiin digitaalisten alustojen kautta. Se kattaa verkkopankkisiirrot, elektroniset lompakot ja kryptovaluutat, mikä helpottaa välittömiä käteismaksuja ja rahanvaihtoa Internetissä. On kolmea erilaista digitaalista rahaa: virtuaalinen raha, kryptovaalutat ja keskuspankkien digitaalinen raha.
Digieuro
Digitaalinen euro on Euroopan keskuspankin ehdottama sähköinen rahamuoto, jonka tarkoituksena on täydentää fyysistä käteistä ja varmistaa rahajärjestelmän käytettävyys ja kestävyys digitalisoituneessa taloudessa. Sen tavoitteena on tarjota turvallinen, valtion takaama vaihtoehto yksityisille digitaalisille maksuratkaisuille.
Raha suomessa
Ennen markan käyttöönottoa Suomi käytti Venäjän ruplaa ja sitä ennen Ruotsin riksdaleria eli riikintaaleria. Ennen näitä Suomessa tosiaan käytettiin oravannahkoja vaihdannan välineenä. Mutta myös monia muita nahkoja. Yhden oravannahan hinta nykyrahassa oli jopa 500 euroa. Myös muualla kuin Suomessa käytettiin oravan ja muiden eläimien nahkoja rahana. Vuonna 1860 Suomi otti käyttöön markan oli vuoteen 2002 asti, jolloin saatiin euro.
Rahan turvallisuus
Raha on turvallista. Monia ongelmiakin on vuosien varrella ollut, pankkikriisiä, inflaatioita, ja sen sellasta. Mutta yleisesti ottaen Raha on erittäin turvallista.
Raha vs valuutta
Rahan ja valuutan ero on se, että raha on kaikki raha, ja valuutta merkitsee tietyn valtion rahaa. Valuuttoja reguloi ja säätelee valtiot. Eli Suomen valuutta ja raha on euro. Mutta kaikki vaihdannan välineenä käytettävä on rahaa.
Maailman valuutat
Maailmassa on noin 180 eri valuuttaa. Tunnetuimmat maailman valuutat ovat Yhdysvaltain dollari, euro, Venäjän rupla, Japanin jeni, Kiinan remnibi eli juan, Intian rupia ja Sveitsin frangi.