Asiakkaan ei ole pakko vastata pankin kyselyyn. Mikään laki ei velvoita asiakasta vastaamaan pankin kyselyihin. Sen sijaan, pankkien on laillisesti pakko saada vastaukset tiettyihin kysymyksiin rahanpesun ja terrorismin estämiseksi.
Tämä tarkoittaa sitä, että jos asiakas ei vastaa pankin kyselyihin, pankki voi irtisanoa asiakassuhteen, jos pankki kokee, ettei tunne asiakasta tarpeeksi hyvin.
Mitä tapahtuu jossen vastaa pankin kyselyyn?
Jos et vastaa pankin kyselyyn, pankki voi irtisanoa asiakassuhteen. Harvoin tätä käy, mutta ääritapauksessa niin voi käydä. Pankeilla on lain vaatima velvollisuus tietää asiakkaan henkilöllisyys ja tietoja rahaliikenteestä, jolloin jos jätät vastaamatta, pankki voi kokea ettei pysty noudattamaan lakia, ja irtisanoo asiakkuuden.
Mitä pankkien on pakko kysyä?
Pankit päättävät kyselyistä itse. Kyselyiden on kuitenkin pakko saada vastaukset rahojen alkuperään, asiakkaan henkilöllisyyteen ja myös onko lähipiirissä poliittisesti vaikutusvaltaisia ihmisiä.
Pankit ovat kuitenkin kyselleet myös tietoja, jotka eivät välttämättä ole pakollisia pankin saada tietää.
Mitkä lait pakottavat pankin kyselemään asiakkailta tietoja?
Tärkeimmät lait, jotka pakottavat pankit kyselemään tietoja, ovat lait rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä.
Alle on listattu kaikki lait, jotka liittyvät pankin kyselyihin:
- Laki luottolaitostoiminnasta (nk. luottolaitoslaki) (610/2014)
- Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä (444/2017)
- Sijoituspalvelulaki (747/2012) ja Sijoitusrahastolaki (213/2019)
- Laki arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta (348/2017)
- Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista (162/2014)
- Laki verotusmenettelystä (1558/1995)