Pankki on organisaatio, jonka tehtävä on olla rahaliikenteen välikätenä. Pankit ottavat vastaan talletuksia ja vastavuoroisesti antavat ulos lainaa. Talletuksien ja lainojen lisäksi pankit tarjoavat yhteiskunnalle tärkeitä finanssipalveluita kuten varainhoitoa, sijoittamista, vakuutusia, raha- ja maksuliikennettä ja maksutapoja.
Erilaisia pankkeja on eri tarkoituksiin. Pankkityyppejä ovat vähittäispankit, keskuspankit, investointipankit. Vähittäispankkeja ovat liikepankit, säästöpankit, osuuspankit ja digipankit.
Pankkitoiminnan historia ulottuu muinaisiin kulttuureihin, kuten esimerkiksi mesopotamiaan. Näissä kulttuureissa muun muassa temppelit säilyttivät rahaa ja antoivat lainaa. Suomen ensimmäinen pankki oli Turun vuonna 1811 avattu pankki Waihetus- Laina- ja Depositioni-Contori.
Suomessa pankkeja sääntelee finanssivalvonta. Ja Suomessa pankeiksi kutsutaan vain instituutioita, jotka ottavat vastaan talletuksia. Esimerkiksi luotonantajat ei ole tämän käsityksen mukaan pankkeja.
Pankkitoiminta
Pankkitoiminta on toimintaa, jota pankit harjoittavat. Tärkeintä toimintaa on talletuksien vastaanottaminen ja lainojen antaminen.
Pankin tehtävät
Pankin tehtäviin kuuluu:
- Talletuksien vastaanottaminen
- Lainojen antaminen
- Rahaliikenteen hoitaminen
- Maksutapojen kuten maksukorttien myöntäminen
- Sijoittamisen mahdollistaminen
- Markkinoiden likvideetin tarjoaminen
- Varainhoito
Talletukset ja lainat
Pankin tärkein tehtävä on talletuksien vastaanottaminen ja lainojen antaminen. Pankit yleensä perivät korkoa, jolla ne rahoittavat luottotappiot, kulut, ja tekevät voittoa. Korko voi riippua pankista, mutta keskuspankit sääntelevät korkotasoa. Luotonantajien korkotasoa sääntelee finanssivalvonta.
Ihmiset haluaa tallettaa pankkiin tilille rahaa muutamista syistä. Yksi näistä on rahojen säästäminen ja turvassa pitäminen. Suomessa talletussuojakorvaus on 100 000 euroa. Tämä tarkoittaa, että vaikka pankki menisi nurin, yleisön talletukset ovat korvataan 100 000 euroon asti. Toinen syy on pankkien maksama korko. Jos talletat rahaa pankkiin, voi pankki maksaa talletukselle korkoa. Näin asiakkaat voivat tehdä tuloa omalle pääomalle.
Pankkien tarjoamat lainat kysyy talletuskorkoa korkeampaa korkoa. Näiden kahden koron ero tarkoittaa sitä, että pankki tekee talletuksilla ja lainoilla voittoa.
Lainoja on erilaisia, tunnetuimpia ja käytetyimpiä ovat asuntolainat. Asuntolainojen lisäksi on myös kulutusluottoa, remonttilainoja, autolainoja, yrityslainoja jne.
Erilaisia pankkeja (pankkityypit)
Erilaisia pankkeja on eri tarkoituksiin. Pankkityyppejä ovat vähittäispankit, keskuspankit, investointipankit. Vähittäispankkeja ovat liikepankit, säästöpankit ja osuuspankit.
Uuden ajan digipankit ovat myös kuluttajille suunnattuja ainoastaan netissä toimivia pankkeja. Myös luotonantajat (rahalaitokset, jotka antavat vain lainaa ja kulutusluottoa, mutta eivät ota vastaan talletuksia. (Rahalaitoksia kutsutaan myös nimellä electronic money institution, joiden on hankittava vastaava toimilupa)) voidaan laajemman käsityksen mukaan myös käsittää pankeiksi. Suomessa näin tosin ei tehdä.
Vähittäispankit
Vähittäispankki on pankki, jonka toiminta keskittyy yksityshenkilöihin, pieniin ja keskisuuriin (PK) yrityksiin. Vähittäispankkeja on erilaisia: liikepankit, säästöpankit, osuuspankit ja digipankit. Vähittäispankit harjoittavat ns jokapäiväistä pankkitoimintaa tarjoamalla talletuksia ja lainoja ja myöntämällä maksutapoja.
Liikepankit
Liikepankit ovat tunnetuimpia pankkeja. Liikepankit eroavat säästöpankeista ja osuuspankeista siten että, liikepankki on osakeyhtiömuotoinen, kun taas säästöpankit ja osuuspankit eivät ole. Liikepankkien tarkoitus on tehdä voittoa.
Liikepankit käsittää kaikesta tavainomaisimmat pankkitoiminnat, kuten talletukset ja lainat, maksuliikenne ja maksutavat, vakuutukset ja sijoittamisen.
Suomessa vuonna 2024 toimivia liikepankkeja ovat:
- Aktia Pankki Oyj
- Alisa Pankki Oyj
- Bonum Pankki Oyj (POP-pankki)
- Nordea Bank Oyj
- OP Yrityspankki Oyj
- S-Pankki Oyj
- Suomen Asuntohypopankki Oy
- Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj
- Ålandsbanken Abp
Säästöpankit ja säästöpankkiosakeyhtiöt
Säästöpankki ja säästöpankkiosakeyhtiö ovat yhtiömuotoja, joiden tavoite on edistää yleisön ja jäseniensä säästämistä. Yleensä säästöpankit ovat säätiöitä. Osa säästöpankeista on muuttanut yhtiömuotonsa liikepankeiksi.
Säätiömuotoisia säästöpankkeja ei tavallaan omista kukaan yksittäinen taho. Yleensä omistajat ovat asiakas-omistajia. Säästöpankin valta kuuluu niin kutsutulle Isännistölle. Säästöpankkiosakeyhtiö on osakeyhtiömuotoinen pankki. Säästöpankkiosakeyhtiön omistaa osakkeen omistajat.
Säästöpankkiryhmä (Säästöpankki) on ryhmä säästöpankkeja (Säästöpankki). Ryhmän ulkopuolella on Oma säästöpankki (OmaSP), joka käsittää toisen ryhmittymän säästöpankkeja.
Säästöpankkeja ovat:
- Avain Säästöpankki
- Lammin Säästöpankki
- Myrskylän Säästöpankki
- Someron Säästöpankki
- Säästöpankki Kalanti-Pyhäranta
- Säästöpankki Optia
- Säästöpankki Sinetti
Säästöpankkiosakeyhtiöitä ovat:
- Aito Säästöpankki Oy
- Helmi Säästöpankki Oy
- Koivulahden Säästöpankki Oy
- Länsi-Uudenmaan Säästöpankki Oy
- Nooa Säästöpankki Oy
- Närpiön Säästöpankki Oy
- Oma Säästöpankki Oyj
- Tammisaaren Säästöpankki Oy
Osuuspankit
Osuuspankki on yhtiömuotoinen pankki, jonka omistaa omistajiensa muodostostama osuuskunta. Kaikki osuuspankkien asiakkaat voivat liittyä omistajiksi.
Vuonna 1997 Osuuspankit erosivat kahteen eri ryhmään:
- Osuuspankkiryhmäksi (OP tai myös “jäsenosuuspankki”)
- Paikallisosuuspankeiksi (POP eli paikallisosuuspankki)
Finanssivalvonnan rekisterissä on 102 jäsenosuuspankkia (OP) ja 18 paikallisosuuspankkia (POP).
Digipankit
Digipankki, eli neopankki, eli mobiilipankki on uuden ajan nettipankki. Digipankit toteuttavat samoja tehtäviä kuin tavalliset pankit. Digipankit ovat vain netissä, ja toimivat täten pienemmällä kulurakenteella. Yleensä digipankit ovat myös jo syntyessään kansainvälisiä, joten skaalaetunsa ja pienemmän kulurakenteensa takia digipankit voivat tarjota parempia hintoja asiakkaille.
Tunnettuihin digipankkeihin kuuluu Revolut, Wise ja N26. Yleensä digipankeilla on myös erikoistuminen tietyssä tarjonnassa. Revolut tuli tutuksi muun muassa tarjoamalla kuluttomia valuutanvaihtoja ja nostoja ulkomailla.
Digipankit eivät välttämättä tarjoa kaikkia lainoja, kuten asuntolainoja. Tämäkin tulee tulevaisuudessa muuttumaan. Revolut sai joulukuussa 2023 luvan myöntää asuntolainoja EEA alueella. Digipankkien ja ns “tavallisten” pankkien raja tulee hämärtymään. Liikenpankiksi säännelty Alisa Pankki Oyj muistuttaa digipankkia kaikin tavoin.
Luotonantajat
Luotonantajat ovat pankkeja, jotka keskittyvät vain kulutusluottojen ja muiden lyhytaikaisten lainojen tarjoamiseen.
Luotonantajat eroavat tavallisista pankeista siten, ettei niillä ole konttoreita vaan ne toimivat ainostaan netissä. Luotonantajat eivät aina ota myöskään vastaan talletuksia. Jolloin termiä “pankki” ei voi käyttää. Tämän lisäksi tuotteista luotonantajilla on yleensä vain kulutusluotot.
Joissain tapauksissa luotonantajat ottavat vastaan myös talletuksia, ja tarjoavat maksutapoja, kuten maksukortteja. Luotonantajia valvoo finanssivalvonta “kuluttajaluotonmyöntäjinä”. Tällä hetkellä fivan valvonnassa on 30 luotonantajaa. Näiden kolmenkymmenen lisäksi Suomessa toimii myös muihin EU maihin rekisteröityjä luotonantajia.
Yrityspankit
Yrityspankit ovat pankkeja, jotka ottavat asiakkaikseen vain yrityksiä. Yrityspankit harjoittavat tavallista liikepankkitoimintaa, mutta ovat erikoistuneet palvelemaan yrityksia, eikä yksityisiä asiakkaita. Näin yrityspankkien tuotteet ja fokus vähän vaihtelee tavallisesta liikepankista.
Yksityiset pankit
Yksityiset pankit ovat pankkeja, jotka eivät ole kaikille asiakkaille avioimia. Yksityiset pankit keskittyvät vain tietyn tyyppisiin asiakkaisiin, kuten suuren varallisuuden omaaviin henkilöihin, jotka tarvitsevat läheisempää palvelua, ja ovat valmiita siitä maksamaan. Yksityspankit voivat tarjota parempaa yksityisyyttä ja muita etuja, kuten vaikkapa veroneuvontaa.
Keskuspankit
Keskuspankit ovat pankkien pankkeja. Keskuspankit eivät tavoittele voittoa. Kekuspankit omistaa valtiot. Keskuspankkien päämäärä ja tarkoitus on rahapolitiikka. Keskuspankit luovat rahaa ja pitävät huolen talouden vakaudesta. Keskuspankit ovat yleensä periaatteessa osa valtioiden hallintoa.
Lähes jokaisella maalla on oma keskuspankki. Suomen keskuspankki on nimeltään Suomen Pankki. EU:n valtioiden keskuspankkeja sääntelee Euroopan Keskuspankki, mutta niillä on myös osittainen päätäntävalta joissain asioissa. Euroopan keskuspankin omistaa jokaisen jäsenvaltion keskuspankit, ja sitä sääntelee EU:n lait.
Investointipankit
Investointipankit ovat pankkeja, jotka auttavat markkinoita, suuryrityksiä, hallituksia ja muita instituutioita keräämään rahaa, laskemaan liikkelle osakkeita ja johdannaisia. Investointipankit ovat olennainen osa sijoitusmarkkinoita. Monissa yritysostoissa ja fuusioissa on mukana investointipankki.
Pankkien historia
Pankkitoiminnan historia alkaa Mesopotamiasta, jossa temppelit varastoivat kultaa ja antoivat lainaa. Pankkitoiminta ulottuu myös maanviljelyn alkuaikoihin ja ihmiskunnan asumisen keskittymiseen suurempiin yhdyskuntiin, jolloin Viljaa tuotettiin ja varastoitiin, ja myöhemmin käytettiin vaihdannan välineenä. Modernin pankkitoiminnan periaatteita oli jo nähtävillä.
Pankkitoiminta Suomessa alkoi virallisesti vuonna 1811, kun Aleksanteri I perusti Suomen ensimmäisen pankin Waihetus- Laina- ja Depositioni-Contorin. Tästä pankista tuli myöhemmin Suomen Pankki.
Pankkien historia maailmalla
Pankkitoiminnan historia alkaa jo ennen kuin viralliset pankit olivat toiminnassa. Muinaisessa Mesopotamiassa ja Babyloniassa kultaa ja muuta arvotavaraa varastoitiin temppeleissä. Temppelit myös lainasivat kultaa ja ottivat vastaan talletuksia. Papit toimivat lainanantajina ja varojen hoitajina.
Antiikin Kreikasta ja Roomasta löytyi jo rahanlainaajia ja valuutanvaihtajia. Rooman valtakunnan hajoamisen myötä keskiajalla pankkitoiminta ja korot ottivat hieman takapakkia, sillä Kristinusko ei katsonut hyvällä koronkiskontaa. Katolinen kirkko ymmärsi kuitenkin pankkitoiminnan tärkeyden taloudelle ja yhteyskunnalle.
1200- ja 1300-luvulla pankkitoiminta keskittyi Italiaan, ja tarkemmin Firenzeen, Venetsiaan ja Genoaan. Moderni pankkitoiminta alkoi.
Ensimmäiset viralliset pankit perustettiin 1600-luvulla: 1594 Berenbergin Pankki, 1609 Amsterdamin Pankki, 1624 Banca Monte dei Paschi di Siena, 1668 Ruotsin valtionpankki (ensimmäinen keskuspankki) ja 1694 Englannin pankki.
1800-luvulla rahaa alettiin yleisesti käyttää vaihdannan välineenä, ja pankit verkostoituivat. 1900-luvulla pankkisääntelyyn keskityttiin, joka avasi ovet nykyaikaiselle pankkitoiminnalle. 2000-luvulla internetpankit tulivat kuvioon.
Pankkien historia Suomessa
Pankkitoiminta Suomessa alkoi virallisesti vuonna 1811, kun Aleksanteri I perusti Suomen ensimmäisen pankin Waihetus- Laina- ja Depositioni-Contorin. Tästä pankista tuli myöhemmin Suomen Pankki.
Ensimmäisiä pankkeja Suomen Pankin jälkeen olivat säästöpankit, joita avattiin 1800-luvulla: Turun Säästöpankki 1822, Helsingin Säästöpankki 1826 ja vuosina 1840-luvun lopulla avattiin säästöpankit, Viipuriin, Kuopioon, Vaasaan, Hämeenlinnaan, Mikkeliin ja Ouluun.
Suomalaiset pankit
Suomessa toimii vuonna 2024 144 Suomalaista pankkia, joista 9 on liikepankkia, 15 säästöpankkia tai säästöpankkiosakeyhtiötä ja 120 osuuspankkia.
Suurimmat pankit suomessa
Osuuspankkiryhmä on Suomen suurin pankki: OP:n talletusvarat ovat 38% talletuksista ja 34% lainoista. Toiseksi suurin pankki on Nordea, jonka talletusvarat ovat 29% talletuksista ja 24% lainoista. Kolmanneksi suurin pankki on Danske, jonka talletusvarat ovat 10% talletuksista ja 10% lainoista.
Maailman suurimmat pankit
Maailman kuusi suurinta pankkia ovat: China Industrial and Commercial Bank of China Limited, China China Construction Bank, China Agricultural Bank of China, China Bank of China, United States JPMorgan Chase ja United States Bank of America.
Täältä löydät kattavan listan maailman suurimmista pankeista.