Kryptovaluutat ovat digitaalista rahaa. Kryptovaluutat, ja etenkin bitcoin käyttävät digitaalisia koodeja (salausta eli kryptografiaa) varmistaakseen, että tapahtumat ovat turvallisia ja pitävät kirjaa siitä, kuka omistaa mitä.
Koodit ovat niin sanotuissa lohkoissa. Jokainen lohko sisältää tapahtumia, esimerkiksi maksusiirtoja. Koodit ratkotaan peräjälkeen, ja niistä muodostuu ketju, nimeltään lohkoketju.
Kryptovaluutat käyttävät konsesusmekanismeja, taatakseen lohkoketjun luotettavuuden. Tunnetuimmat konsesusmekanismit ovat proof-of-work ja proof-of-stake.
Ensimmäinen kryptovaluutta oli Bitcoin. Markkina-arvoltaan suurimmat kryptot ovat Bitcoin, Ethereum, Tether, BNB ja Solana. Bitcoin on alkuperäinen kryptovaluutta, loput ovat niin kutsuttuja altcoineja, eli vaihtoehtoisia kryptovaluuttoja. Altcoinien lisäksi jaottelu voidaan tehdä altcoinien ja stablecoinien välillä. Stablecoinit eli vakaavaluutat on sidottu jonkin keskuspankin kurssiin, yleensä Yhdysvaltain dollarin kursiin, jolloin niiden hinta on mahdollisimman lähellä dollarin hintaa
Kryptoja voi ostaa kryptopörsseistä, kryptojen välittäjiltä, automaateista, muilta ihmisiltä, sijoitusalustoilta ja digipankeilta.
Suosituimmat ja tunnetuimmat kryptovaluutat
Tunnetuimmat kryptovaluutat ovat Bitcoin, Ethereum ja Tether. Nämä ovat markkina-arvoltaan kolme suurinta kryptoa. Bitcoin on ensimmäinen ja alkuperäinen kryptovaluutta, ethereum on niin kutsuttu altcoin, eli vaihtoehtokolikko ja tether on niin kutsuttu stablecoin eli vakaavaluutta.
Bitcoin (BTC)
Bitcoin oli ensimmäinen kryptovaluutta. Bitcoin julkaistiin vuonna 2009. Bitcoinin perustaja kulkee nimellä Satoshi Nakamoto. Satoshin henkilöllisyys ei ole selvillä. Voi olla, että yksittäisen ihmisen sijaan bitcoinin perusti ryhmä asiantuntijoita. Bitcoinin alkuperäinen idea on arvon säilytys keskuspankkivetoisen rahan vastapainoksi. Bitcoin haluaa olla desentralisoitu, eli ei keskitetty yhdenkään toimijan – kuten keskuspankin – alle.
Bitcoin oli lohkoketjuteknologian pioneeri. Bitcoineja luodaan louhinnaksi kutsutulla prosessilla, jossa mainaajat eli louhijat (miner) laskevat monimutkaisia matemaattisia pulmia liiketoimien vahvistamiseksi ja verkon turvaamiseksi ja saavat Bitcoineja vastineeksi. Bitcoineja on olemassa vain tietty määrä: 21 miljoonaa kappaletta. Tämän maksimimäärän idea on pohjimmiltaan inflaation vastainen, eli bitcoinin on tarkoitus säilyttää arvo.
Bitcoin eroaa muista kryptoista muutamalla tavalla:
Ensiksi, Bitcoin on käytetyin ja täten turvallisin kryptovaluutta. Bitcoinien luonti on hajautettu hyvin monelle eri toimijalle, joka takaa läpinäkyvyyden ja turvallisuuden. Ykskikään muu krypto ei pääse lähellekään samaa hajautusta. Kun puhutaan kryptovaluuttojen sääntelystä ja laista, bitcoin on aina se ensimmäinen, jota sääntely koskee.
Toiseksi, Bitcoinin päämäärä on pohjimmiltaan arvon säilytys. Bitcoinista puhutaan “digitaalisena kultana”. Monet muut kryptot on kehitetty ratkomaan tiettyjä kipukohtia, kuten vaikka parempaa lohkoketjua, älysopimuksia, maksamista, tai tokenisaatiota.
Bitcoinin markkina-arvo on yli biljoona dollaria.
Ns. Altcoinit
Altcoin, eli suomeksi vaihtoehtoinen kryptovaluutta, käsittää kaikki muut kryptot kuin bitcoin. Jos haluaa tarkemmin jaotella, voi stablecoinit, eli vakaavaluutat, jättää altcoinien ulkopuolelle omaksi kategoriakseen.
Altcoinit on pääsääntöisesti tehty ratkaisemaan bitcoinin yksittäisiä heikkouksia, tai parantamaan lohkoketjun toimintaa. Esimerkiksi ethereumin ja solanan fokus on älysopimukset ja ripplen maksaminen.
Tunnetuimmat altcoinit ovat Ethereum, Binance coin, Solana ja Ripple.
Ethereum (ETH)
Ethereum perustettiin vuonna 2015. Ethereumin perustaja on Vitalik Buterin. Ethereumin pääfokus on älysopimukset. Ethereumin valuutta on ether (ETH). Toisin kuten bitcoineja, ethereitä ei ole vain tietty kiinteä määrä. Myös ethereum yrittää taistella inflaatiota vastaan.
Ethereumin markkina-arvo on noin 400 miljardia dollaria.
Solana (SOL)
Solanan perusti vuonna 2017 Anatoli Yakovenko. Solana erottuu fokusoitumalla skaalautumiseen ja nopeuteen. Myös solana keskittyy älysopimuksiin kuten ethereum. Solana yrittää erottautua ethereumista nopeammilla tapahtumilla ja pienemmillä kustannuksilla. Suorituskyky ja tehokkuus on solanan valtteja. Solanan kolikon nimi on myös solana (SOL).
Solanan markkina-arvo on noin 80 miljardia dollaria.
Ripple (XRP)
Chris Larsenin ja Jed McCalebin vuonna 2012 perustama Ripple on digitaalinen maksuprotokolla, jonka tavoitteena parantaa maksamista. Toisin kuin Bitcoin ja Ethereum, Ripplen tavoite on mahdollistaa turvalliset, välittömät ja lähes ilmaiset maksut. Ripplen kolikon virallinen nimi on XRP.
Ripplen lähestymistapa kohdistuu pankkien ja tavallisten maksujen tehottomuuteen Ripple haluaa tarjoata ratkaisun, joka on sekä nopeampi ja kustannustehokkaampi eli halvempi.
Ripplen markkina-arvo on noin 30 miljardia dollaria.
Cardano (ADA)
Cardano luotiin vuonna 2017. Itseasiassa ethereumin toinen perustaja Charles Hoskinson loi cardanon. Cardanon valuutta on ADA. Toisin kuin Bitcoin, joka keskittyy “digitaaliseen kultaan” ja Ethereum, joka keskittyy älysopimuksiin, Cardano keskittyy lohkoketjun skaalautuvuuteen, yhteentoimivuuteen ja kestävyyteen, pienemmällä energiankulutuksella.
Yksinkertaisesti ilmastuna Cardano haluaa luoda turvallisemman, skaalautuvan ja kestävämmän lohkoketjun, jota muut kehittäjät ja projektit voivat käyttää. Muutama projekti on jo cardanon alustalla, mm. adalend, occamfi ja spacebudz.
Jos ethereum ja solana tekee älysopimuksia ja ripple maksuja, cardanon voi ajatella tekevän parempaa blockchain-alustaa.
Cardanon markkina-arvo on noin 20 miljardia dollaria.
Dogecoin (DOGE)
Alunperin vitsinä luotu Dogecoin perustettiin vuonna 2013. Dogecoin on niin kutsuttu meemikolikko, eli jonka brändi perustuu johonkin tunnettuun meemiin, tässä tapauksessa doge nimiseen meemiin, jossa shiba inu rotuinen koira on kuvassa, ja kuvaan laitettu tekstiä mitähän shiba mahtaa ajatella milloin milläkin hetkellä.
Dogecoinin perusti Dogecoin Billy Markus ja Jackson Palmer. Doge kehittyi nopeasti merkittäväksi yhteisönsä ja hyväntekeväisyysaloitteensa takia. Dogecoin positioi itsensä helposti lähestyttäväksi ja vähemmän vakavaksi kryptoksi Dogella on kuitenkin myös käyttötapa: dogella on tarkoitus jättää tippiä internetin sisällöntuottajille. Dogecoinien määrää ei ole rajoitettu, se rohkaisee kuluttamaan eikä holdaamaan.
Dogen markkina-arvo on noin 20 miljardia dollaria.
Chainlink (LINK)
Sergei Nazarovin ja Steve Ellisin vuonna 2017 lanseeraaman Chainlinkin tarkoitus on kuroa umpeen älysopimusten ja reaalimaailman datan ja tapahtumien välinen kuilu. Chainlinkin valuutan nimi on link. Chainlinkillä ei ole omaa lohkoketjua, vaan on teknologia, joka auttaa muita lohkoketjuja kommunikoimaan toistensa kanssa.
Chainlink pystyy käsitelemään ulkomaailmasta tulevaa dataa. Joka tarkoittaa lohkoketjulla ja kryptoille mahdollisuutta olla hyödyksi myös kryptomaailman ulkopuolisille tapahtumille.
Esimerkiksi henkilöllisyystodistuksia, konserttilippuja tai vaikka asunnonomistuksen voi laittaa chainlinkkiin. Se takaa esimerkiksi lipun aitouden ja mahdottomuuden myydä se useampaan kertaan. Chainlink haluaa luoda läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta tapahtumiin, kuten vaikka lipun ostoon, jossa muuten luotettavuutta ei ole.
Chainlinkin markkina-arvo on noin 10 miljardia dollaria.
Litecoin (LTC)
Litecoin on yksi vanhimmista altcoineista. Jos bitcoin on digitaalinen kulta, niin litecoin on digitaalinen hopea. Litecoin perustetiin jo vuonna 2011, parantamaan bitcoinin tehokkuutta. Bitcoinin yksi transaktio kesti noin 10 minuuttia, niin litecoinilla se oli 2.5.
Litecoinin tahtotila parantaa bitcoinia avasi tavallaan ovet kaikille muille altcoineille. Sittemmin litecoin on jäänyt myös muiden projektien varjoon, ja ei millään mittarilla ole enää se kakkosvaihtoehto bitcoininille. Markkina-arvoltaan litecoin on tätä nykyä noin kahdeskymmenes.
Litecoinin markkina-arvo on noin 5 miljardia dollaria.
Ns. Stablecoins eli vakaavaluutat
Stablecoinit eli vakaavaluutat ovat kryptovaluuttoja, joiden arvo on sidottu jonkun oikean valuutan kurssiin, kuten vaikka yhdysvaltain dollarin kurssiin. Stablecoinien idea on tarjota mahdollisuus pitää dollareita, mutta lohkoketjuun sopivassa muodossa. Voit holdata dollareita, mutta kryptovaluuttana. Kryptot ovat tunnettuja volatiliteetista, niin stablecoinit tarjoavat vähemmän volatiilin vaihtoehdon. Ensimmäinen euron vakaavaluutta oli nimeltään monerium.
Tunnetuimmat ja käytetyimmät stablecoinit ovat tether ja usdc.
Tether (USDT)
Bitfinex kryptopörssin vuonna 2014 tekemä Tether (USDT) on tunnetuin vakaavaluutta eli stablecoin.Tetherin tavoitte on pitää suhde 1:1 Yhdysvaltain dollariin nähden. Tether edistää kryptovaluuttaekosysteemin likviditeettiä ja tehokkuutta vähentämällä volatiliteettia.
Tetherin markkina-arvo on noin 100 miljardia dollaria.
USDC
USD Coin (USDC) on Circlen ja Coinbasen vuonna 2018 yhdessä perustama stablecoin. USD coin on myös sidottu dollariin.
USDC:n markkina-arvo on noin 30 miljardia dollaria.
Miten Kryptovaluutat toimii
Kryptovaluutat käyttävät digitaalisia koodeja (salausta eli kryptografiaa) varmistaakseen, että tapahtumat ovat turvallisia ja pitävät kirjaa siitä, kuka omistaa mitä.
Koodit ovat todella monimutkaisia pulmia, joita on vaikea ratkaista. Tuhannet tietokoneet (louhijat – miners) ympäri maailmaa ratkaisevat koodeja samaan aikaan, mikä tekee niistä turvallisia. Näin kryptot ovat ns desentralisotuja, eli niitä ei omista kukaan yksittäinen taho, vaan kaikki louhijat ja osaanottajat. Louhijat palkitaan kryptovaluutalla näiden koodien ratkaisemisesta, mikä motivoi louhimaan.
Kaikki tapahtumat kirjataan julkiseen tietokantaan, jota kutsutaan lohkoketjuksi, mikä varmistaa läpinäkyvyyden ja luottamuksen. Lohkoketju on kuin tallennettu historia kaikista tapahtumista alkaen ensimmäisestä ja lisäämällä jatkuvasti uusia, luoden läpinäkyvän datan.
Ihmiset omistavat kryptoja pitämällä niitä digitaalisissa lompakoissa. Uusia kryptoja tulee markkinoille Initial Coin Offering muodossa, eli ICOissa.
Kryptovaluuttojen arkkitehtuuri
Kryptovaluuttojen arkkitehtuuri muodostuu louhinnasta, lohkoketjusta, lompakoista, konsesusmekanismeista ja yksittäisistä noodeista. Ja ethereumin ja joidenkin muiden altcoinien kohdalla myös älysopimuksista.
Mining eli louhinta
Kryptojen, etenkin bitcoinin tapahtumat, eli “blokit” (block) ovat kryptographisia, laskennallisia ongelmia, joita on todella vaikea ratkaista. Tapahtumien ratkaisemista kutsutaan nimellä louhinta. Nimi juontaa siitä, että louhijat palkitaan työstä uusilla bitcoineilla.
Yhden blokin ratkaisuun menee kymmenen minuuttia, ja useat sadat, tai tuhannet louhijat ratkaisevat yhtä blokkia samaan aikaan. Näin tapahtuma on desentralisoitu (eli ei keskitetty), ja takaa luotettavuuden. Luotettavuus tulee läpinäkyvyydestä. Kaikki tapahtumat ovat nähtävissä lohkoketjussa.
Blockchain eli lohkoketju
Kaikki kryptojen tapahtumat – eli blokit – kirjataan lohkoketjuun. Kaikki blokit on nidottu toisiinsa peräjälkeen ketjuun (chain), josta tulee nimi blockchain.
Lohkoketju on kuin tallennettu historia kaikista tietyllä kryptovaluutalla tehdyistä tapahtumista alkaen aivan ensimmäisestä. Jokainen uusi tapahtuma tai tapahtumaryhmä lisätään uutena “lohkona” aikaisempien tapahtumien ketjuun, mikä luo jatkuvan ja läpinäkyvän historian.
Lohkoketju on julkinen, mikä tarkoittaa, että kuka tahansa voi nähdä tapahtumat, mutta näiden tapahtumien takana olevien henkilöiden henkilöllisyydet on suojattu salauksella. Lohkoketju varmistaa, että historiaa ei voida muuttaa, mikä tekee siitä turvallisen ja luotettavan tallenteen kaikista tapahtumista.
Konensusmekanismit
Konsesusmekasnismit takaavat, että jokainen tapahtuma on luotettava. Koska kryptot eivät ole yhden toimijan vallassa kuten keskuspankin, tapahtumien luotettavuus on jollain tapaa taattava. Kryptot ovat ratkaisseet ongelman pyytämällä osallistujilta konsesusta, että tapahtumat ovat valideja.
On kahta erilaista konsesusmekanismia: proof of work ja proof of stake.
Proof-of-Work
Proof-of-Work eli todiste työstä tarkoittaa sitä, että konsesus saavutetaan näyttämällä louhintaprosessin työ ja sen tulos (oikea vastaus). Tämän jälkeen muut voivat tarkistaa, että työ tehtiin ja vastaus on oikea. Tavallaan pelkkä vastaus ei riiä, vaan pitää näyttää miten vastaukseen saavuttiin.
Bitcoin käyttää PoW:tä.
Proof-of-Stake
Proof-of-Stake eli todiste panoksesta tarkoittaa sitä, että louhinnan sijaan, validoijat valitaan sen perusteella, kuka on valmis takaamaan eniten valuuttaa väärinkäytösten varalta. Eli tavallaan kuka lupaa menettää eniten, saa validoida tapahtumat.
Louhintaa ei tapahdu ollenkaan. Panoksen eli steikin menettäminen on niin suuri motivaattori, että se takaa turvallisuuden. PoS ei käytä myöskään sähköä, ja ei tarvitse tietokoneiden laskentatehoa. näin PoS on tehokkaampi, paremmin skaalautuva ja vähemmän kuluttava palkitsemis muoto. PoS systeemissä ei ole kryptographiaa ollenkaan.
mm. ethereum käyttää PoS systeemiä.
Mikä Proof-of-Work (PoW) ja Proof-of-Stake (PoS) ero?
PoW on louhintaa ja PoS on takuu.
Miten kryptoja säilytetään?
Kryptoja säilytetään yleensä niin kutsutuissa digitaalisissa lompakoissa. Lompakot voivat olla tietokoneella tai älypuhelimella olevia ohjelmistoja tai turvallisuuteen erikseen suunniteltuja laitteita. Jos ostat välittäjän kautta kryptoja, silloin välittäjä säilyttää ne.
Lompakot
Lompakot ovat digitaalisia lompakoita, jotka on suunniteltu kryptojen säilyttämistä varten. Lompakoilla on osoite, ja tunnus. Lompakoita on erilaisia, netissä toimivia, tai netistä poistettuja, ns kylmiä lompakoita.
Mikä on älysopimus?
Älysopimus on digitaalinen sopimus, joka on ohjelmoitu automaattisesti toteuttamaan tai toimeenpanemaan itsensä, kun tietyt ehdot täyttyvät. Se toimii lohkoketjussa, mikä tekee siitä turvallisen ja luotettavan, koska sitä ei voi muuttaa. Älykkäät sopimukset poistavat kolmansien osapuolien tarpeen, mikä tekee tapahtumista tehokkaita.
Esimerkiksi, jos ostat lipun konserttiin älysopimuksella. Maksat lipun hinnan sopimukseen, ja se lähettää sinulle välittömästi digitaalisen lipun, ja konsertin pitäjälle rahan. Jos konsertti perutaan, sopimus palauttaa rahasi automaattisesti. Kaikki on automaattista, turvallista ja läpinäkyvää, ilman kolmatta osapuoleta eli lipunmyyjää. Jos haluat myydä jollekkin lipun, he voivat katsoa lohkoketjusta, että sinun lippu on aito ja sinulle määrätty lippu, suoraan konsertin pitäjän toimesta. Näin väärennöksiä ei ole mahdollista syntyä.
NFT eli non-fungible token buumi ja tuotteet perustuivat älysopimusten teknologiaan.
Mikä on Initial Coin Offering eli ICO?
ICO (Initial Coin Offering) on tapa uusille kryptoprojekteille kerätä rahaa. Kehittäjät tarjoavat sijoittajille osan uusista kryptovaluutoistaan (tokeneista). Tavallaan analogia on kun yritys listautuu pörssiin – saat osakkeita rahaa vastaan. ICO:ssa saat tokeneita muita kryptoja vastaan.
Mistä ja miten kryptovaluuttoja voi ostaa?
Kryptovaluuttoja voi ostaa kryptopörsseistä kuten Coinbase, Binance tai Coinmotion, sijoitusalustoilta kuten eToro, digipankeilta kuten revolut, kryptoautomaateista tai suoraan kaverilta. Lisäksi tavallisesta pörssistä voi ostaakryptoja epäsuorasti joko ostamalla osakkeita yrityksistä, jotka ovat kryptoissa mukana tai ETF:nä.
Lue lisää artikkelista miten ostaa kryptovaluuttoja. Katso myös: kryptokasinot.
Kryptojen regulaatio
Suomessa on laki virtuaalivaluuttojen tarjoajista ja verolaki. EU:ssa on rahanpesun vastaisia lakeja, jotka vaikuttavat myös kryptoihin.
Verotus
Kryptojen verotus on sama kuin pääomatuloilla. Eli 30 % 30 000 euroon asti ja 34 % sen yli menevästä summasta.
Kryptojen historia
Kryptovaluutat alkoivat bitcoinista. Kryptojen konsepti sai käytännön alun, kun Satoshi Nakamoto julkaisi bitcoinin white paperin vuonna 2008.
Bitcoinin otettiin virallisesti käyttöön vuonna 2009. Tätä seurasi muiden kryptovaluuttojen ja lohkoketjuteknologioiden kehittäminen, mikä laajentaa käyttötapauksia pelkkien transaktioiden lisäksi älykkäisiin sopimuksiin, hajautettuun rahoitukseen (DeFi) ja non-fungible tokeneihin (NFT). Sääntelyreaktiot vaihtelivat maailmanlaajuisesti, mikä heijastaa kryptovaluuttojen kasvavaa vaikutusta rahoitusmaailmaan.
Kryptojen aikajana
2008: Satoshi Nakamoto julkaisee Bitcoinin white paperin.
2009: Bitcoin lanseerataan.
2011: Muita kryptovaluuttoja alkaa ilmestyä.
2013: Ripple ja Litecoin saavuttavat suosion
2014: Ethereumin white paper esittelee älysopimukset.
2015: Ethereum julkaistaan.
2020: Hajautettu rahoitus (DeFi)
2021: Non-fungible token (NFT:t) suosio kasvaa räjähdysmäisesti.
2022: Kryptovaluuttojen globaali sääntely lisääntyy.
2024: Bitcoin ETF hyväksytään