Korkolaki: Paljonko korko ja viivästyskorko voivat olla?

Mikko Hämäläinen
Julkaistu 26.06 |Päivitetty 02.07

Korkolaki on laki, joka sääntelee korkojen suuruutta Suomessa. Korkolaki (633/1982) tuli voimaan jo 1 päivänä tammikuuta 1983. Korkolain tarkoituksena on suojata kuluttajia kohtuuttoman korkeilta koroilta ja edistää reilua kilpailua lainamarkkinoilla.

Korkolain mukaan kulutusluottojen korko saa olla 15 prosenttia + viitekorko ja korkeintaan 20 prosenttia. Tällä hetkellä maksimikorko voi siis olla 19,50%. Viitekorko on Euroopan keskuspankin soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Tällä hetkellä viitekorko on 4,5%. Uusi 15 %:n korkokatto tuli voimaan 1.10.2023.

Lisäksi luoton muut maksut, kuten tilinhoitomaksut ja muut luotonantajan perimät kulut, eivät saa ylittää yhteensä 150 euroa vuodessa. Nämä säännökset koskevat kaikkia kulutusluottoja, mukaan lukien pikavipit, osamaksusopimukset ja luottokortit.

Lisäksi korkolaki edellyttää, että kaikki luottoehdot, mukaan lukien korot, maksut ja luoton kokonaiskustannukset, on ilmoitettava selkeästi ja ymmärrettävästi. Tämä läpinäkyvyys auttaa kuluttajia tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ja vertailemaan eri lainatarjouksia tehokkaasti.

Mikä on viitekorko

Viitekorko on tällä hetkellä 4,5%. Viitekorko tarkoittaa Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Kyseisen puolivuotiskauden ensimmäisenä kalenteripäivänä voimassa olevaa viitekorkoa sovelletaan seuraavien kuuden kuukauden ajan.

Viivästyskorko

Tällä hetkellä viivästyskorko on 11,50 %. Viivästyskorko on viitekorko + 7 %. Viitekorko tarkastetaan seuraavan kerran 1.1.2025, jolloin viivästyskorko voi muuttua hieman.

Korkolain neljännen momentin mukaan viivästyskorko on “Velan maksun viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko.”

Viivästyskorkolaki ja Korkolain mukainen viivästyskorko

Viivästyskorkolaki on korkolain neljäs momentti.

Korkoa korolle kielto

Korkolaki määrittää, että viivästyskorkoa on maksettava vain viivästyneelle määrälle. Joka tarkoittaa, että kertynyttä viivästyskorkoa ei lisätä vuosittain siihen summaan, joka on viivästyskoron perusteena. Eli korkoa korolle ei pääse muodostumaan. Ainoa poikkeus on se, jos korkoa ei maksa, myös koron osuudelle tulee viivästyskorko.