Positiivinen luottotietorekisteri kerää tiedot yksityishenkilöiden luotoista ja tuloista yhteen paikkaan. Positiivinen luottotietorekisteri otettiin käyttöön 1.4.2024. Positiivista luottorekisteriä ylläpitää verohallinta. Rekisteriä koskeva laki tuli voimaan 1.8.2022 (Laki positiivisesta luottotietorekisteristä 739/2022).
Luotonantajat hyödyntävät rekisterin tietoja luottokelpoisuuden arvioinnissa, ja yksityishenkilöt voivat tarkastella omia tietojaan rekisterin sähköisessä asiointipalvelussa.
Luottotiedot tulevat rekisteriin luotonantajilta eli pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta. Tulotiedot tulevat rekisteriin tulorekisteristä.
Yksityishenkilöt voivat asettaa itselleen rekisterissä vapaaehtoisen luottokiellon.
Rekisterin tavoitteena on torjua ylivelkaantumista, parantaa luotonantajien kykyä arvioida luotonhakijoiden luottokelpoisuutta, auttaa yksityishenkilöitä hallitsemaan omaa talouttaan, tarjota luotettavaa tietoa luottomarkkinoista ja helpottaa luottomarkkinoiden seurantaa ja valvontaa.
Luottorekisteriin tulevat vuoden 2025 aikana myös yritysten luottotiedot.
Positiivisen luottorekisterin toinen vaihe alkaa 1. joulukuuta 2025, jolloin rekisteriin ilmoitetaan myös yksityisten elinkeinonharjoittajien sekä maa- ja metsätaloutta harjoittavien luonnollisten henkilöiden lainat. Luotonantajat voivat käyttää näitä tietoja 1. huhtikuuta 2026 alkaen.
Mitä ovat luottotiedot?
Luottotiedot ovat tietoa, jotka ovat luotterekisterissä. Luottotietoja voivat olla tietoja henkilön taloudellisesta tilanteesta, kuten maksujen ajallaan (tai myöhässä) maksamisesta) ja kaikki toedt taloudellisen aseman, sitoumusten hoitokyvyn ja luotettavuuden arvioinnissa. Luottotiedoista tässä merkityksessä säädellään luottotietolaissa (Luottotietolaki 11.5.2007/527).
Kenellä on pääsy luottorekisteriin?
Ensisijaisesti luotonantajilla on pääsy luottorekiteriin. Luotonantajat voivat tilata tiedoistasi luottotietorekisteriotteen, kun haet uutta luottoa tai muutat luottosopimustasi.
Joillakin laissa määritellyillä viranomaisilla on rajoitettu pääsy tietoihin. He hyödyntävät rekisterin tietoja muun muassa luottomarkkinoiden seurantaan, tilastointiin ja valvontaan.
Esimerkiksi työnantaja, vuokraisäntä, naapuri, veromies, kela tai muut vastaavat ei pääse tarkastamaan luottotietoja luottorekisteristä.
Luottorekisterin asiaskapalvelusta voi tarkistaa onko tietoja kysytty ja ketkä ovat niitä kysyneet.